”Pelkkää kalaa nuotiolla ja vesi tunturipurosta”
Olen lähdössä monta viikkoa kestävälle vaellukselle, jonka aikana minun on tarkoitus vaeltaa satoja kilometrejä. Tämä yhtälö tarkoittaa sitä, että vaelluksen aikana kulutus on kova ja keho vaatiin energiaa paljon. En kanna kaikkea ruokaa kerralla mukana, vaan olen jakanut vaellukseni tältä osin kolmeen osaan.
Olen laskelmoinut ruoka-ainekset, niin että selviydyn vaelluksesta. Mutta olen jättänyt osan myös sen varaan, että saan kalaa syötäväksi. Lyhyesti kiteytettynä ilman kalaa vaellan hieman nälässä ja jos saan kalaa, vaellan kylläisenä. Tällä pystyn varmistamaan sen, että reissuni ei tyssää energiavajeeseen. Mutta samalla ”seikkailumieltä” luo se, että minun on onnistuttava saamaan ravintoa myös luonnosta.
Ensimmäisenä pakkaan ruuat mukaan Vätsärin-, Kaldoaivin sekä Kevon halki vaellukselle jonka jälkeen ostan ruoka-aineksia lisää Karigasniemeltä. Olen arvioinut, että tähän matkaan kuluu aikaa noin 2,5-3 viikkoa ja mukanani on tälle matkalle ruokaa 15 päivälle.
Tästä matkani jatkuu Muotkatunturin erämaan halki Lemmenjoen kansallispuistoon ja sieltä Pöyrisjärven erämaan kautta Näkkälään, jonne toimitan ennen vaellukseni alkua lisää ruoka-aineksia loppu matkalleni. Olen arvioinut tämän matkan samoin kuin edellisen, eli matkaan kuluu aikaa noin 2,5-3 viikkoa ja mukanani on ruokaa 15 päivälle.
Loppumatkalle Tarvantovaaran erämaan halki Käsivarren erämaahan ja sieltä Kilpisjärvelle olen arvioinut kestoksi noin kaksi viikkoa ja tällä kertaa kannan mukanani ruokaa kymmenelle päivälle.
Yhden päivän ruoka sisältää:
aamupalan
- (aamupuuroa, (kuivattuja) marjoja, rusinoita, hunajaa, leipää, mysliä ja kahvia)
lounaan ja päivällisen
- (pastaa/riisiä, lihaa/tonnikalaa/kalaa/soijarouhetta, mausteita, öljyä ja rasvaa)
välipaloja
- (suklaata, karkkia, pähkinöitä, keksiä ja leipää)
Viidentoista päivän ruoka-ainekset painavat noin 13kg
En kanna yli litraa vettä rinkassani koskaan, sillä olen suunnitellut reitin niin että pystyn täyttämään pulloni suoraan virtaavista vesistä. Tiedän että veden juominen suoraan vesistöstä ilma keittämistä on riski, mutta olen toiminut näin yli kymmenen vuotta ja tänä aikana minulle ei ole koskaan tullut mitään oireita. Tiedän kuitenkin olemassa olevat riskit ja kunnioitan niitä. Muita vaeltajia suosittelen keittämään veden aina kun se on mahdollista.
Valmistan maastossa kaikki ruokani itse käyttämällä nuotiota, risu- tai kaasukeitintä. Tutustuin ja opettelin käyttämään risukeitintä tänä keväänä ja totesin sen olevan oikein hyvä ja käytännöllinen tapa ruuan valmistamiseen. Kaasua käytän ruuan valmistamiseen, mikäli maasto on oikein märkä, olosuhteet ovat haasteelliset tai metsäpalon riski on korkea.
Tavoitteeni ruuan suhteen on käyttää paljon luonnosta saatavia ravinteita mahdollisuuksien mukaan, kuten kalaa, marjoja, sieniä sekä villiyrttejä. Nämä toivottavasti täydentävät omaa lautastani reissulla ja samalla tekevät vaelluksesta entistä mielekkäämpää.
Tarvittaessa pystyn jakamaan ruoka määriä useammalle päivälle, mutta tällöin se tarkoittaa, että energian saanti pienenee päivää kohti. Tämä ei tietenkään ole suotavaa ja tähän turvaudutaan ainoastaan, jos tilanne sitä todella vaatii.
Vaellukseni kulkee muutaman lapin kylän kautta ja mahdollisuuksien mukaan täydennän ja käytän paikallisia palveluita ruuan ja yöpymisen suhteen, mikäli kylästä palveluita löytyy. Karigasniemi ja Näkkälä toimivat minulle pääpaikkoina huollon ja ruokatarvikkeiden osalta.
Ruoka-ainesten ja tarvikkeiden suunnittelu on vaatinut jonkin verran aikaa, koska paino/hyötysuhde on otettava kaikessa pakkaamisessa huomioon. Silti ruoka ja sen valmistaminen on iso ja tärkeä osa vaeltamista, joten kaikesta ei voi myöskään luopua, jotta vaelluksesta selviää ilma suurempia ongelmia. Tarkoitukseni on kuitenkin saada ravintoa, niin että minun ei tarvitse olla nälässä.
Br Jussi Pusa